maanantai 10. lokakuuta 2011

Etelä-Pohjanmaalla


Heinäkuussa sain olla mielenkiitoisella työmaalla Etelä-Pohjanmaalla, Kurikassa. Vanhaa kätilön virka-asuntoa restauroitiin uudelleen asuinkäyttöön. Muurausten osalta tilauksessa oli nelihorminen piippu, kaksi kaakeliuunia ja kaakelihella. Heinäkuun aikana sain aikaiseksi piipun ja yhden uuneista sekä muutamia palomuureja. Toinen kaakeliuuni ja hella on tarkoitus muurata tulevan kevään aikana.





Siinä pohja piipulle ja uuneille eli tuleva talon sydän. Kantavuutta testaamaassa talon isäntä. Alimmaisena alkuperäiset kivipaadet, jotka on kasattu ja kiilattu päälekäin. Pinta tasoitettiin betonivalulla, jonka päälle muurattiin harkkokerros hieman kylmää katkaisemaan.








Piippu puskee levennyksineen läpi välipohjan. Levennetty piippu on yksi perinteisistä rakennustavoista suojata liiallinen lämpeneminen eristeen kohdalla. Oikeassa ylänurkassa näkyy yläkerran uudet ikkunakaaret, jotka juuri on sovitettu paikoilleen koristeveistäjien toimesta.




Isäntä myhäilee tyytyväisyyttään!









Piippu kruunussaan ja pohjakate valmistumassa kovaa vauhtia.









Vasta rapattu pinta vielä märkänä kuultaa tiilikuvion läpi. Kuivuttuaan se kyllä tasoittuu ja tuleehan siihen kalkkimaali vielä päälle. Alhaalla reikä hellalle ja ilmanvaihdon hormille tyhjennysaukko.










Siinä tulevan kaakeliuunin paikka. Uuni on Wilhelm Andstenin valmistama mallin numero 156, joka on Oiva Kallion suunnitelema. Samainen malli löytyy Turun kaakelitehtaan luettelosita numerona 104.










Uunin pohja-ala on sen verran suuri, että sinne mahtuu hyvän kokoinen tulipesä sekä poskikanavat. Kuoriosasta saadaan myös verrattain paksu, jolloin uuni ei pitäisi kuumeta liian nopeasti liian kuumaksi. Ja lisäksi varaavaa massaa saadaan lisää.





Valmis uuni jää odottelemaan sopivaa kuivumisastetta, jolloin sitä päästään lämmittämään. Kaakeliuunin tulee kuivua noin kaksi kuukautta ennen lämmittämistä. Kesähelteellä on melkein turha kokeilla edes pientä tulta kun ei ole varsinaisesti lämpötilaeroa sisäilman ja ulkoilman välillä, jolloin vetoa voisi syntyä. Monesti sisällä on jopa viileämpää kuin ulkona, jolloin veto voi olla jopa sisälle päin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti